*

jarmolauros Minä tiedän

Me ja muut

Pienen maan elinehto on puolueettomuus.  Kaipaan presidentti Kekkosta ja aikaansa, joka torjui  yhteiset sotaharjoitukset ryssien kanssa.  

On aivan sama, onko meillä kymmenen  Hornettia vaiko sata, jos  vastapuolella niitä on tuhat.

Huomisemme turvaa  sissikoulutus.  Maahamme voi päästä, mutta kutsumattoman täällä ei ole kiva olla.  Afganistan , Vietnam etc tapaukset jotain kertonevat.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Luettuani Petti Sainion kirjan Armeijan hukatut miljardit olen valmis kallistumaan samaan mielipiteeseen.

Hornetit ovat Suomen valtion historian kallein ja turhin investointi. Niitä hankittaessa eduskuntaa johdettiin tahallisesti harhaan eikä loppulaskua ole maksettu vieläkään. Hornet-hankinnan voidaan katsoa olevan jopa osasyy valtion massiiviseen ulkomaanvelkaan. Lisäksi Suomi maksoi Horneteistaan enemmän kuin muut Hornet hävittäjiä hankkineet maat.

Nyt haluttaisiin hankkia uusia hävittäjiä, jotka maksavat monin verroin enemmän ja joiden hyöty suhteessa hintaansa on jopa Horneteja heikompi.

Ilmavoimat voisivat ostaa kohtuullisin lentotunnein lennettyjä käytettyjä F-16 hävittäjiä vaikkapa Tanskasta. Sieltä niitä saisi murto-osalla hintaa nyt kun Tanska teki päätöksen ostaa F-35 häivehävittäjiä.

F-16:lla pärjätään kyllä vihollista kuin vihollista vastaan, mutta huomattavasti halvemmalla kuin Horneteilla tai F-35:lla. Sainion mukaan Hornetin lentotunti kustantaa veronmaksajille 10 000 euroa. Jo alun perin hankinta olisi tullut kohdentaa F-16:een.

Tästä syystä valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen ilkikurisesti vihjasikin, että syyttäjälaitos tekisi ihmeitä pelkällä Hornetin takarenkaan hinnalla.

Hornet kaupattiin Suomeen torjuntahävittäjänä, vaikka kyseessä on raskas rynnäkköpommittaja, siis hyökkäyskone.

Hornet-hankinnan kalleuden johdosta varuskuntia on lakkautettu ja reservi jätetty kouluttamatta. Vain pari valmiusprikaatia on saatettu moderniin kuntoon. Nostoväki joutuisi taistelukentälle malli Cajanderissa, koska varusteita ei ole hankittu tarpeeksi reserviä silmällä pitäen.

Maavoimille on hankittu lähinnä käytettyä kalustoa sieltä mistä halvalla on saatu.

Hornet kauppaan liittyy niin paljon epäselvyyksiä, ettei uusia hävittäjiä tule missään nimessä hankkia, ennen kuin on varmistettu, ettei yhdelläkään "asiantuntijalla" ole sidonnaisuuksia yhdysvaltalaisiin tai eurooppalaisiin valmistajiin.

Talvisotaan hankittiin jo vanhentuneita Fokkereita, joilla ei ollut ilmataisteluissa saumaa uusia venäläishävittäjiä vastaan. Muita koneita ei taidettu edes saada.

Nyt markkinoilla ei käytännössä ole yhtä epäkelpoja koneita.

Kysymys onkin siitä, onko Suomeen hankittava nimenomaisesti kalleimmat mahdolliset uudet koneet, vai otettaisiinko järki käteen ja ostettaisiin hieman halvemmat, jotta muillekin armeijan haaroille jäisi hieman "kahvirahaa."

Joillain tahoilla on valtava tahto päästä mukaan NATO-johtoisiin "pommitusoperaatioihin" ja tästä syystä kansa saa kaivaa kuvettaan.

Sainio luonnehtii kirjassaan aivan oikein sen, ettei yhtäkään sotaa ole voitettu ilmasta käsin. Rahamme eivät riitä kuin muutamaan kymmeneen uuteen koneeseen, joten kannattaako niitä ylipäätään hankkia, varsinkin kun todennäköinen käyttö tapahtuu jossain Vinkuintiastanissa Yhdysvaltain ilmavoimien alaisuudessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Sainio luonnehtii kirjassaan aivan oikein sen, ettei yhtäkään sotaa ole voitettu ilmasta käsin."

Jos hän noin luonnehtii, hän on väärässä.

Esimerkiksi ensimmäinen Persianlahden sota on hyvä esimerkki siitä, että tunkeutuja voidaan häätää alueelta pelkästään ilmapommituksin.

Samoin Kosovon NATO-operaatio 90-luvulla pani serbit polvilleen pelkästään ilmapommituksien kautta.

Ilmavoimien merkitys taistelujen lopputulemaan on merkittävä myös silloin, kun ei voida sanoa, että ne pelkästään ovat sodan ratkaisseet. Esimerkiksi ilman Saksasta nopeasti saatua ilma-apua olisi Tali-Ihantalassa käynyt Suomelle toisin.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Täsmennetään siteerausta sen verran, ettei liittoutuman ilmapommituksilla onnistuttu tuhoamaan kuin pieni osa Irakin maajoukoista. Sen sijaan se tuhottiin käyttökelvottomaksi massiivisilla tykistöraketti-iskuilla maasta käsin.

Sainio: s. 34-36

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

"...mutta kutsumattomana täällä ei ole kiva olla." Noinhan asiantilan luulisi olevan.
---
Ilman Hornet'ejakin meillä on paljon rutiineja mm. tänne kadonneiden etsinnässä:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/815632/Iissa+kado...
"Etsintöihin osallistui useita poliisipartioita ja poliisikoiria sekä vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäseniä ja rajavartiolaitoksen helikopteri."

Mutta mihin perustuu se, että kun tänne katoaa 2500 kutsumatonta ihmistä, heidän etsimisekseeen - yllätys, yllätys - ei juuri rikkaa ristiin panna?
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vastaa...
:-)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kadonneiden lukuun on lisättävä 10000, joita ei ole edes kirjattu maahantulleiksi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Itse asiassa yhteisten sotaharjoitusten torjuja oli silloinen puolustusvoimain komentaja Lauri Sutela ( 1974-83).

Ensimmäiset sotaharjoitukset Sutela torjui Kekkosen läsnäollessa ja pyynnöstä. Toiset ehdotetut yhteiset sotaharjoitukset Sutela torjui Kekkosta kuulematta.

Sutela tiesi suomettuneen Kekkosen kroonisen pelkotilan ja kumartelumentaliteetin Neuvostoliittoa kohtaan. Viimeisinä vuosinaan tasavallan presidenttinä Urho Kekkonen oli suuri vaara maamme itsenäisyydelle.

Jo edesmennyttä Lauri Sutelaa on paljosta kiittäminen.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kenraaleilla toimissaan oli Kekkosen hyväksyntä. Sutelallakin.
Eipä ollut muu, sooloilu, mahdollista tuohon aikaan.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Toisella kerralla Kekkosen hyväksyntä ja kiitokset tulivat Sutelan henkilökohtaisen ratkaisun jälkeen. Nämä sotaharjoitukset koskivat ns. yhteisiä esikuntaharjoituksia. Ehdottajana oli tuolloin Stepanov.

Ensimmäisellä kerralla asialla oli Ustinov ja torjujina parivaljakko Kekkonen ja Sutela.

Tämän on Sutela itse kertonut julkisuuteen vanhoilla päivillään.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros Vastaus kommenttiin #8

Niinpä. Sutela teki ratkaisunsa Kekkosen hengessä.
Tänään, ikävä kyllä, maamme johto on luovuttanut maamme toisen suurvallan harjoituskentäksi. Miksi muuten eivät harjoittele Ruotsissa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset